Abisko-Ballinvaggi-Abisko 2019

Kåtotjåkka 2022 vaelluskartta

Syksyllä piti taas lähteä reissuun, pohjoiset tunturit kutsuivat. Aikaa olisi vähän, joten tien läheisyyteen pitäisi suunnata. Abiskon tunturit tuntuivat kohteena paremmalta kuin Stora Sjöfallet (Nieras, Kallaktjåkka), sitä paitsi kesällä jo kävimme sillä suunnalla. Kilpisjärven suunta olisi toinen mahdollinen, mutta viime syksyltä vielä hyvin muistissa. Suuntasin siis yksinvaellukseni Abiskoon, ja tällä kertaa Ballinvaggiin. Viime vuoden syysreissun kokemuksien vuoksi tein retken jo aikaisemmin syyskuulla, varauduin kuitenkin kylmiin olosuhteisiin.

Keskiviikkona 18.9.2029 autoilemaan klo 17:20, Torniossa tankkaus ja kaupasta matkaevästä, Kolarissa tankkaus ja yöpyminen.

Abisko turiststation-Siellanvaggi Korkeuskäyrä Abisko turiststation-Siellanvaggi

Torstaina 19.9.2019 herätys klo 05:30, pukeutuminen, ruokailu, autoilemaan klo 06:20, Pajala-Junosuando-Vittangi-Svappavaara-Kiiruna, Abiskossa parkkipaikalla klo 10:00. Vaatteiden vaihto. Tunturien huiput pilvessä, ylempänä tunturit lumisia. Välillä aurinko pilkahteli pilvien lomasta, lämpötila + 2 C. Pientä lumisadetta länsituulen mukana. Ylle fleecehousut, hiihtopusero, hanskat, pipo, putkihuivi, alla urheilukerrasto. Rinkan paino 24 kg. Kungsledenin alussa ei enää ollut porttia.

Ruskan väriloistoa Abiskossa

Polku seurasi Abiskojoen vartta, maassa oli vähän kuuraa, pian lumisade loppui. Kuljin Abiskojoen kanjonin sivuitse, edelleen Marmorbrottetille, jonka jälkeen purosta vettä hörppäsin. Silta vei Nissonjohkan yli, sitten käännyin Tältlägretin polulle risteyksestä. Polkua vei ylös, tältlägretin ohi, sitten lunta alkoi olla maassa ja polku katosi. Nousin pilvien tasalle, lunta alkoi taas sadella, aika reipas tuuli lännestä. Kurun reunaa etenin Ballinvaggiin, siellä oli lumista, ylitin puron melko heti ja kävelin sitten tasaisia ruohikkomaita, kunnes laakson lopulla piti puron mutkat kiertää oikean laidan kautta.

Lumisuus lisääntyy Ballinvaggissa Nousin harjanteen yli ja käännyin seuraavaan laaksoon. Täällä oli vastatuuli ja lunta tuli enempi, töyräiden suojan puolelle kertyneitä kinoksia piti vähän kierrellä. Sitten hankalampaa kivikkoa, kertynyt lumi teki siitä erityisen hankalaa, koska ei kunnolla nähnyt enää jalansijoja ja kuoppia, meno oli hidasta. Sitten poronvahtijaintupa tulikin näkyviin. Tarkoitukseni oli leiriytyä sen luo. Hain ensin vesiastian täyteen, puroa sai hakea aika kaukaa. Lumelle leiriytyminen olikin jo viime vuodelta tuttua. Potkin enimmät lumet syrjään ja pystytin teltan, maa oli jo jäässä ja kiilat oli hieman hankala saada kiinni maahan. Sijoitin teltan porovahtien tuvan suojan puolelle, muuta tuulen suojaa ei ollutkaan tarjolla. Lunta sateli edelleen. Telttaan pääsin klo 16:36. Ruokailin Reiter Rice with beef and pepper (pippurinen lihapata) sekä suklaapatukan. Tarkastelin sitten ympäristöä ulkona, oli kovin pilvistä, joten en pitemmille retkille lähtenyt. Lepäilin illan teltassa. Viime vuoden kokemuksesta viisastuneena olin ottanut kaksi makuupussia mukaan. Hetken aikaa pohdin, laittaako kuitupussi vaiko untuvapussi päällimmäiseksi, muistelin netin kastepistekeskusteluita ja laitoin sitten kuitupussin päällimmäiseksi. Tuplapussin sisällä tarkeni aivan hyvin kun päällä oli vielä paksu villapaita. Pimeän tullen söin vielä leivän ja join kaakaota. Pohdin retkisuunnitelmaa, pilvistä oli eikä näkyvyyttä, lumi hankaloitti kivikoissa kulkemista. Voisin ehkä tehdä päiväretkiä tästä leiristä ja jatkaa sitten Siellavaggia alas Kungsledenille ja poistua sitä pitkin Abiskoon. Yöllä lumisade jatkui, ei palellut.

Retket Siellanjunnille ja Ballinbogicohkkalle Korkeuskäyrä retkistä Siellanjunnille ja Ballinbogicohkkalle

Perjantaina 20.9.2019 herätys klo 05:30, vaan jatkoin sitten lepoa, heräsin taas klo 08:10. Reiter Rice with beef and pepper (pippurinen lihapata), kahvia ja leipä. Lähdin sitten retkelle kohti Siellanjunnia, sää oli pilvinen, välillä pientä lumisadetta. Laskeuduin Siellavaggiin purolle, täytin juomapullon,

Leiripaikka aamulla sitten nousin rinnettä purouoman vasenta puolta ylös kunnes kivikko loppui, edessä oli jyrkässä rinteessä vanhaa jäistä lunta, sitä ei päässyt enää ylöspäin, siirryin oikealle, siellä oli kivikkoa ja pääsin tunturin harjalle. Näkyvyyttä ei juuri ollut. Jätin yhden vaellussauvan tähän merkiksi, että tietäisin laskeutua tästä alas. Jatkoin sitten Siellanjunnin 1461 m huipulle. Huippu oli pilvessä, maisemia ei näkynyt. Palasin omia lumessa näkyviä jälkiäni seuraten takaisin vaellussauvan luo. Koska näkyvyyttä ei ollut, en lähtenyt enää tunturin harjaa toiseen suuntaan, vaan laskeuduin alas, ja olin taas teltalla klo 12:05. Söin leivän ja join kaakaota. Sitten lähdin vielä ulos käyskentelemään kameran kanssa, nousin teltalta ylärinteeseen, joitakin riekkoja näkyi kivikossa. Sää oli vähän selkeämpi, joten nousin ylemmäs ja ylemmäs. Siellanjunni tuli näkyviin, samoin Tjåmuhas 1743 m. Sitten olin jo niin ylhäällä ja nähnyt niin paljon vaivaa rinteen kanssa, että päätin nousta Ballinbogicohkkan 1661 m huipulle asti. Luminen kivikko tuotti hieman vaikeutta, pääsin kuitenkin huipulle, huippu oli pilvessä, maisemia ei näkynyt. Läksin alas ja olin teltassa klo 15:53. Oli edelleen pilvistä, lämpötila teltan eteisessä oli +3 C. Ruokalistalla oli nyt Reiter chicken and noodles hot pot (kanamakaronipata), jälkiruokana suklaapatukka. Keitin termospulloon vettä, samalla nautin mukillisen kahvia sekä keksiä. Iltasella vielä oli tarjolla vielä kaakaota ja pullaa.

Illalla alkoi kirkastumaan

Tunsin kurkun karheutta, ääni ei kulkenut, oli ilmeisesti jokin tauti iskenyt. Onneksi äänen käytön tarvetta ei ollut. Yöksi sää selkeni ja viileni, kaksi makuupussia ja kaksi makuualustaa olivat nyt tarpeen, samoin paksu villapaita. Yöllä oli kuutamoa ja pakkasta – 8 C. Join kuumaa vettä välillä. Hengityksen kosteus jäätyi sisäteltan kattoon.

Siellavaggi-Ballinvaggi, retki Tjåmuhas-tunturiin Korkeuskäyrä Siellavaggi-Ballinvaggi, retki Tjåmuhas-tunturiin

Lauantaina 21.9.2029 herätys klo 06. Pakkasta oli vähemmän, sää oli taas kovin pilvinen. Kuivailin sisätelttaa fleecehanskalla, laitoin untuvapussin pois, jottei se kastuisi. Lepäilin, oli vielä hämärää. Sitten ohjelmassa oli aamuateria, kahvia ja leipä sekä Reiter chicken and noodles hot pot (kanamakaronipata). Tuumailin, että en viitsi lähteä Kungsledenille, koska olisi aika tylsää sitä pitkin 15 km Abiskoon talsia. Päätin suunnata takaisin Ballinvaggiin vaikka kivikko siellä suunnalla oli ollut hankalaa. Sää oli pilvinen, tuuli tuli lännestä ja sen mukana sateli lunta, lämpötila oli -3 C. Pakkasin enimmät tavarat teltan suojassa ja lopuksi purin ja pakkasin teltan. Aloin kävellä kohti Ballinvaggia. Melko pian yhytin porojen polun lumessa, olinkin yöllä ollut kuulevinani porokellon. Arvelin, että porot olisivat osanneet kiertää kivikot ja seurasin porojen jälkiä. Näin vältinkin kivikot lähes täysin. Ballinvaggissa oli pohjoistuuli ja hieman selkeämpi sää. Kuljin laaksoa pohjoiseen kunnes löysin sopivan telttapaikan puron varren törmältä. Teltan pystytys sujui helposti ja olin teltassa klo 12:04. Söin leivän ja join kaakaota.

Teltta pystytettynä puoliltapäivin Ballinvaggiin Sitten lähdin retkelle kohti Ballinvaggin länsilaidalla olevaa pientä jäätikön kovertamaa laaksoa. Nousurinne oli varsin kivikkoista. Laaksossa oli vähän jäätikköä vielä jäljellä. Nousin edelleen laakson takaiselle harjanteelle. Tuuli oli navakka ja lunta tuiskutti, näkyväisyyttä ei oikein ollut, nousin kuitenkin harjannetta pitkin Tjåmuhas-tunturin 1688 m huipulle. Huippu oli pilvessä, maisemia ei näkynyt. En viitsinyt jatkaa enää 1743 m huipulle, koska silloin olisi pitänyt laskeutua ensin ja sitten nousta taas, eikä kuitenkaan olisi maisemia näkynyt, ilman GPS laitetta olisi kai saattanut harhaankin kulkea. Palasin teltalle, olin siellä klo 16:04. Ruokailin kahvia ja pullaa, pääruokana oli Reiter pasta bolognese with beef (pasta bolognese kanssa naudanliha). Välillä oli reipasta tuulta pohjoisesta ja lumisadetta, lämpötila oli teltassa + 2 C, ulkona – 1 C. Teltan tuuletus toimi nyt hyvin, kondensiota ei tullut. Iltasella ulkona oli pakkasta – 4 C. Keittelin iltapalan yhteydessä termospulloon vettä, nautin kahvi-kaakao sekoitusta ja 2 leipää. Yöllä – 4 C, ja yöpalana kahvia ja pullaa.

Retki Ballinvaggin perukalle, Ballinvaggi-Abisko turiststation Korkeuskäyrä retki Ballinvaggin perukalle, Ballinvaggi-Abisko turiststation

Sunnuntaina 22.9.2019 heräsin kun huvitti. Kulutin eväitä vähemmäksi; Reiter pasta bolognese with beef (pasta bolognese kanssa naudanliha), kahvia, leipä, keksiä. Sää oli hiukkasen selkeämpi Ballinvaggin länsilaidalla, itälaidan huiput olivat pilvessä. Lähdin retkelle kohti Ballinriehppiä, laakson pohjukkaa. Tjåmuhas, Ballinbogicohkka ja Siellanjunni näkyivät. Kuljin melko reipasta tahtia etelän suuntaan aina Ballinriehppin jäätiköiden reunavalleille saakka.

Ballinbogichokka oikealla

Maasto oli kivikkoista, mutta aika tasaista. Sain sitten ajatuksen nousta jäätikön reunamoreenin päälle, tämä olikin varsin hankalaa. Reunavallin juurella oli suurikokoista lohkareikkoa, jota peitti 10 cm lunta. Valli oli aika jyrkkäreunainen ja lopulta nelivedolla pääsin nousemaan rinnettä ylöspäin. Ylempänä pystyi taas kävelemään ja pääsin vallin päälle, sen takana olikin lisää valleja. Kuljin näitä pitkin kunnes näin esteettä jäätiköille. Kulkeminen oli hankalaa, vallit koostuivat erikokoisista kivenlohkareista, kiven väleissä oli syviä koloja, lumi peitti kiviä ja koloja. Valleilta pois laskeutuminenkin vaati välillä nelivetoa. Kun siitä selvisin, kävelin taas reipasta tahtia teltalle, siellä olin klo 12:34. Aurinko paistoi välillä teltan kohdalle, muutoin pilvisyys jatkui. Hörppäsin kahvi-kaakao sekoitusta, söin 2 leipää ja keksiä. Punnitsin sitten vaihtoehtoja, viimeistään seuraavana päivänä pitäisi lähteä paluumatkalle kohti autoa, päätin lähteä heti, olin käynyt ne reissut mitä oli säätila huomioiden käytävissä. Pakkasin tavarat ja teltan, lähdin kävelemään kohti Abiskoa samaa reittiä jota olin tullutkin.

Polkua pitkin Abiskoon Tältlägretin alapuolella hörppäsin vettä purosta, samoin ennen Marmorbrottetia join purosta. Marmorbrottetin kummun päällä pysähdyin, aurinko alkoi juuri silloin paistaa siihen. Näköpiiriin mahtuivat tutut huiput Nissoncorru, Pallentjåkka, Ballinbogicohkka ja Tjåmuhas, hetki oli meditaatiolle otollinen, mutta paikalle saapui muita turisteja joten jatkoin matkaa. Vaelluksen pituus 59 kilometriä. Autoilemaan lähdin klo 17:06, siinä kestikin sitten puolille öin saakka.

Huomioita: sää ei suosinut huiputuksia, lumi haittasi kivikoissa. Perinteisistä retkieväistä vain Reiteriä meni aiempaan malliin, mukana olleista 21 suklaapatukasta kului vain kolme, keksiä meni vain yksi paketti, pullaa ja leipää päällisineen kului. Alkanut hengitystieinfektio ei kulkemista tuntunut haittaavan, vaikka välillä yskitti eikä ääni kulkenut. Abiskon eteläpuolisille tuntureille voisi tulla taas uudestaan, mieluiten loppukeväästä/alkukesästä suksien kanssa.